Henkilöstötutkimuksen uudistustyössä virastojen tarpeet näkyville asiakasryhmän ja -kyselyn avulla
05.11.2021
Lue minkälaisia kokemuksia asiakasryhmän jäsenellä, Eduskunnan kansliassa työskentelevällä Nina Siilastolla, on asiakasryhmän työskentelystä ja millaisia mietteitä hänellä on oman virastonsa palvelutarpeista.
Henkilöstötutkimus on tärkeä osa valtion ja virastojen henkilöstöjohtamista. Tänä vuonna Palkeet ja asiakasvirastot ovat lähteneet kimpassa määrittelemään yhteistä tavoitetilaa valtion henkilöstötutkimuksen ja siihen liittyvien työhyvinvoinnin palveluiden kehittämiselle. Lisäksi on tarvetta uudistaa VMBaro-järjestelmä. Nämä uudistukset kuuluvat Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon kehittämisen tiekartan toimenpiteisiin vuosille 2021–2026.
”Palvelutarpeista on pidetty kaksi kokousta syyskuussa, ja lokakuussa on kokoonnuttu viikon välein. Tapaamisten välissä on usein ”kotiläksyinä” itsenäistä työskentelyä viraston sisällä tai etukäteispohdintaa seuraavaa teemaa varten”. Näin kertoo asiakasryhmän jäsen, suunnittelija Nina Siilasto Eduskunnan kansliasta. Hänen työtehtäviinsä kuuluu mm. osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittämistä HRD-kentässä.
Asiakasryhmällä ja Palkeilla yhteinen kotipesä
Projektin aikana alkanutta tiivistä asiakasyhteistyötä on tarkoitus jatkaa projektin jälkeenkin, kun tehdään järjestelmän ja palvelun jatkokehitystä. Asiakkaiden edustajia ryhmässä on noin kymmenen ja he työskentelevät tiiviisti Palkeiden viisihenkisen projektiryhmän kanssa.
Asiakasryhmän ja Palkeiden kotipesänä toimii yhteinen työtila Tiimerissä. Pienryhmät työskentelevät myös Muralissa. Tämä sovellus antaa mahdollisuuden tehdä visuaalista yhteistyötä ongelmien ratkaisemiseksi.
”Tähän mennessä olemme asiakasryhmässä pohtineet palveluratkaisuja, joita olisi tarkoitus rakentaa järjestelmän ympärille, ja minkälaisia tuotteita asiakasvirastot olisivat valmiita hankkimaan sekä työnjakoa Palkeiden ja virastojen välillä. Asiakastarpeita tutkittiin vertailemalla asiakasryhmään kuuluvien asiakkaiden ”ostoskoreja”.
”Asiakkailla on paljon yhteisiä lähtökohtia ja näkemyksiä. Erot kumpuavat lähinnä viraston koosta ja niistä resursseista, jotka virastoilla on käytössä henkilöstötutkimusten tekemiseen. Pienillä toimijoilla on usein käytössään vähemmän resursseja.
Eduskunnan kanslia on pienehkö virasto ja olemme lähtökohtaisesti kiinnostuneita erilaisista palveluratkaisuista, joilla voisimme sujuvoittaa omaa työtämme. Osa palveluista vaikuttaa satunnaisemmin käytettäviltä ja osaa luultavasti hyödynnämme jatkuvasti. Haluaisimme esimerkiksi mitata nykyistä useammin henkilöstön tunnelmia fiilis- ja pulssimittareilla. Henkilöstötutkimusta tehdessä kaipaisimme puolestaan tukea avovastausten analysointiin”.
Mitä mieltä olet asiakasviraston edustajana siitä, että asiakkaat ovat näin tiiviisti mukana tiedon käytön tarpeiden kartoittamisessa ja valtionhallinnon yhteisen tiedolla johtamisen tavoitekuvan luonnissa?
”Minusta on erittäin hyvä ja välttämätönkin asia, että kuunnellaan virastoja laajasti jo alkuvaiheessa. Olemme tähän tyytyväisiä”.
”On ollut hyödyllistä kuulla kollegojen ajatuksia, ideoita ja haasteita. On saanut vertailupohjaa ja vertaistukea, siinä mielessä yhdessä työskentely on minusta ollut järkevää. Toivon että tällaista verkostomaista työskentelyä jatketaan”, toteaa Nina Siilasto.