Siirry sisältöön

Järjestelmien jatkuvaa kehittämistä ketterästi ja läpinäkyvästi

09.12.2021

Valtion yhteisten talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmäratkaisujen jatkuvalla kehittämisellä pyritään järjestelmiin, jotka palvelevat käyttäjää hyvin ja ovat ajantasaisia esimerkiksi lakeihin ja asetuksiin nähden.

Lähtökohtana kehittämiskohteille ovat asiakkailta tulleet palautteet ja kehittämisehdotukset, Palkeissa kootut kehittämisehdotukset sekä Palkeiden ja järjestelmätoimittajan näkemykset erityisesti käytettävyyden parantamiseksi ja toiminnan tehostamiseksi.

Palkeissa järjestelmien jatkuvaan kehittämiseen liittyy tuotantojärjestelmien kehitysjonot ja niiden priorisointi. Versiokorotukset aikataulutetaan kalenterivuodeksi ja kehittämisen vuosisuunnitelma tehdään aina loppuvuodesta. Tällöin sovitaan seuraavana vuonna tehtävät asiat, ja sitä seurataan. Jatkuvan kehittämisen luonteen vuoksi priorisointia tehdään läpi vuoden, jolloin kehitysjonojen sisältö tarkentuu toimeenpanon edetessä. Muutoksia ja kehitysehdotuksia viedään tuotantojärjestelmiin sekä yksittäisinä muutoksina että niistä koottujen julkaisujen kehityskokonaisuuksina. Jatkuvassa kehittämisessä kehitystyö ohjataan muutos- ja julkaisuhallinnan prosessissa ilman erillistä projektointia.

”Kehitysehdotuksista tehdään vuosisuunnitelmia. Tässä tehdään priorisointia, ja esimerkiksi pakolliset asiat, kuten lakiin perustuvat muutokset tehdään, samoin kuin valtiokonsernin yhteisiä toimintatapoja edistävät asiat”, sanoo kehityspäällikkö Markus Metsä-Simola Palkeista.
Järjestelmien versiojulkaisuiden sisältö täsmentyy joustavasti kehityskohteiden priorisoinnin ja vaikuttavuuden mukaan. Esimerkiksi Kiekussa muutoskohteita viedään tuotantoon jopa viikoittain. Sovittu julkaisuaikataulu etenee kohti tuotantoa, ja kehitysehdotukset pääsevät mukaan, kun sovitut laatukriteerit täyttyvät.

Läpinäkyvyyttä järjestelmäkehittämiseen

Viime vuosina Palkeissa on haluttu tuoda läpinäkyvyyttä järjestelmäkehittämiseen. Kiekun kehittämistä on tehty pisimpään, ja siitä löytyy eniten läpinäkyvyyttä. Kiekun kehityskohteista on aiemmin raportoitu vuositasolla, mutta marraskuusta lähtien Palkeiden extranetissä (vaatii kirjautuminen) julkaistaan kuukausittain päivittyvä listaus Kiekun kehityskohteista ja niiden tilasta.
Tuotantojärjestelmien jatkuvaan kehittämiseen on tunnistettu yhteensä noin 600 kehityskohdetta. Lukumäärällisesti eniten niistä liittyy Handi-palvelun ja Kiekun kehittämiseen. Kumpaankin edelliseen kehityskohteita on tunnistettu yli kaksisataa kappaletta, muihin tuotantojärjestelmiin liittyviä kehityskohteita on selvästi vähemmän. Handi-palvelun ja Kiekun osalta kehitysjonojen koot ovat pysyneet suunnilleen samana viimeisen vuoden aikana. Esimerkiksi Kiekussa saadaan tyypillisesti noin sata muutosta läpi vuodessa.

Ketteryyttä ja kokonaisuuden hallintaa

Asiakkailta tulleet kehitysehdotukset käydään säännöllisesti läpi ja niistä valitaan sopivat mukaan kehitysjonoon. Se, mitä ehdotuksia otetaan mukaan, riippuu paljon ehdotetun asian vaikuttavuudesta. Ehdotus saattaa olla merkittävä suurelle osalle asiakkaista, tai se voi parantaa huomattavasti jonkun osa-alueen toimintaa. Myös yksittäisestä asiasta voi tulla useita kehitysehdotuksia, ja tämäkin otetaan huomioon, kun kehitysjonoa kasataan.
”Saamme myös asiakkailta kehittämisehdotuksia, erityisesti Kiekua koskien. Aina niitä ei voida toteuttaa sellaisenaan, mutta sitten mietimme toisenlaista ratkaistua, joka voi olla erilainen kuin mitä asiakas pyysi, mutta silti kokonaisuutena ihan toimiva”, sanoo Metsä-Simola.
Vaikka järjestelmien jatkuva kehittäminen tapahtuu hyvän ennakkosuunnittelun perusteella, vaatii se myös innovointikykyä järjestelmän omistajilta sekä kykyä muuttaa toimintaa tarpeen mukaan. Järjestelmien kehittämisessä asiakkailta tulleiden ehdotusten lisäksi paljon ideointia tehdään meillä Palkeissa”, Metsä-Simola kertoo. ”Palvelutuotannosta saattaa tulla huomio, että tietty parannus voisi olla aiheellinen, tai sitten keksitään uusi toiminnallisuus”, hän jatkaa.

Aina kaikkea suunniteltua ei pystytä toteuttamaan, tai sitten huomataan, että joudutaankin priorisoimaan jotain ennalta suunnittelematonta muutosta.
Järjestelmien keskinäiset riippuvuudet on myös otettava huomioon. Esimerkiksi Kiekun ja Handi-palvelun välillä on paljon kytköksiä, jotka toimivat kunnolla vasta, kun muutos on tehty kumpaankin järjestelmään. Tämä edellyttää suunnittelua ja kokonaisuuden ymmärtämistä.
 

Lue lisää Kiekun kehittämisestä https://www.palkeet.fi/yhdessa-kehittaen/kieku/kiekun-tuotekehitys.html

Järjestelmien kuukausittaisia kehitysjonoja voi seurata Paletti-ekstranetistä (vaatii kirjautumisen).