Skip to main content

Harjoittelua paikasta riippumatta

22.06.2020 | Korhonen Aino | Blogi, Palkeet, Uudistuva työ

“Hiukset ojennukseen, kauluspaita päälle, tarkista ympäristö. Verkkarit saa jäädä.” Tänä keväänä ehkä entistä useampi päätetyöntekijä yhdistää nämä ajatukset jatkuvaan kotoa käsin työskentelyyn, kun yhtenä päivänä päätetäänkin näyttäytyä työkaverille ihan livekuvan kanssa. Seuraavaksi siis sananen paikasta riippumattomasta työstä harjoittelijan silmin.  

Nyt on kulunut reilut kolme kuukautta siitä, kun tulin Palkeille töihin. Opiskelen Tampereen yliopistossa kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelmassa ja suoritan Palkeiden Osaamisen palveluissa opintoihini kuuluvaa harjoittelua. Sain tiedon harjoittelupaikasta tämän vuoden tammikuussa. Silloin olin vielä autuaan tietämätön, kuinka koko maailma tulisi muuttumaan seuraavien kuukausien aikana Korona-pandemian vuoksi. Onnekkaita tilanteessa olemme olleet me, jotka olemme pysyneet terveinä ja joille työn tekeminen on ollut mahdollista vaikeista ajoista huolimatta.  
 
Harjoittelujakso on ollut minulle yksi opiskeluajan odotetuin ajanjakso ja toki myös tärkeä etappi työurallani. Kun tuli tieto siirtymisestä paikasta riippumattomaan työhön, olin ollut Palkeissa vasta pari viikkoa ja fiilikseni olivat ristiriitaiset. Ensisijaisesti tunsin helpotusta, että paikasta riippumaton työ oli ylipäätään mahdollista minulle, ja harjoitteluni sai jatkua. Toisaalta mietin, jarruttaako kotoa käsin työskentely mahdollisuuksiani oppia ja kehittyä kokonaisvaltaisesti. Entä kuinka yhteistyö ja yhteydenpito työkavereihin sujuu? 

Nyt paikasta riippumatonta työtä on takana jo pari kuukautta. Vaikka välillä onkin ikävä yhteisiä lounas- ja kahvitaukoja työkavereiden kanssa, olen myös saanut ainutlaatuisen tilaisuuden kehittää itsensä johtamista ja pohtia omaa oppimistani ja vahvuusalueitani. Työn tekemisen mielekkyys korostuu entisestään, kun työympäristö hyppää yhtäkkiä oman makuuhuoneen nurkkaan. Mahdollisuus vaikuttaa oman työn sisältöön onkin tuntunut tärkeältä. Kun työn tuunaus1 on mahdollista, tulee hyödynnettyä tehokkaasti juuri niitä omia vahvuusalueita ja toisaalta pääsee myös oppimiaan uusia taitoja. 
 
Olen työssäni saanut mahdollisuuden tutustua moniin erilaisiin työtehtäviin myös oman mukavuusalueen ulkopuolelta, joka on mahdollistanut monipuolisen ymmärryksen erilaisista osaamisen palveluiden teemoista, joista esimerkkinä Osaava2. Moniammatillisessa tiimissä työskentely auttaa hahmottamaan, millaisia askeleita esimerkiksi Osaavan uuden toiminnallisuuden käyttöön ottaminen vaatii aina suunnittelu- ja testausvaiheista tuotantoon vientiin ja asiakkaille suunnattuun ohjeistukseen saakka. 
 
Kun työskentelee valtaosan ajasta itsenäisesti, fyysisesti eri sijainnissa kuin työkaverit, myös yhteistyön merkitys korostuu uudella tavalla. Olen oman tiimini kanssa työskennellessäni saanut huomata, että yhteistyö voi sujua mainiosti myös paikasta riippumattomassa työssä. Lähes päivittäiset tiimin yhteiset keskustelut ja palaverit Skypen kautta ovat muodostuneet entistä tärkeämmiksi poikkeuksellisissa olosuhteissa. Toki ilman livekuvaa käydyissä keskusteluissa jää huomaamatta hymyt, nyökkäilyt ja muu sanaton viestintä. Uutena työntekijänä on ollut myös tärkeää kokea, että työkavereihin ja esimieheen pystyy ottamaan yhteyttä työpäivän aikana matalalla kynnyksellä.  

Ajatukseni poikkeusajan työstä, yhteistyön merkityksestä ja työssä oppimisesta voisi tiivistää Frank Martelan ja Karoliina Jarenkon pohdintoihin itseohjautuvuuden3 merkityksestä työmotivaation peruskalliona, jossa kulmakiviksi muodostuvat autonomian ja vapaaehtoisuuden tarve työssä, työn tarjoamat haasteet ja yhteenkuuluvuuden tunne. Kirjassaan "Draivi – voiko sisäistä motivaatiota johtaa?"(2015) he nostavat esiin myös hyväntekemisen tarpeen, johon voi kytkeä esimerkiksi onnistumiset asiakastyössä. 

Vaikka paikasta riippumaton työ onkin varmasti mahdollistanut paljon uuden oppimista, odotan innokkain mielin, että pääsen viettämään työkavereideni kanssa kesäpäivää yhdessä ihan kasvokkain. Silloin mikrofonia ei voi laittaa mutelle ja voi taas bongata yhdeltä uuden hiustyylin, kuulla toiselta tahattomia naurunpurskahduksia ja ihmetellä kolmannen uutta autoa.


1Työn tuunaamisella (job crafting) tarkoitetaan työn yksilöllistä muokkaamista. Työn tuunaamista määritellään eri tavoin ja siitä sanotaan alun perin kirjottaneen Wrzesniewski ja Dutton vuosituhannen alussa. (Hakanen ja Seppälä 2018.)

2Jos Osaava ei ole vielä tuttu, käy tutustumassa Osaava-palveluun täältä.

3Martelan ja Jarenkon (2015) laatimat 4 psykologista perustarvetta pohjautuvat Richard Ryanin ja Edward Decin tunnettuun itseohjautuvuusteoriaan, jossa motivaatio muodostuu omaehtoisuuden, kyvykkyyden ja yhteisöllisyyden kautta, ja keskeiseksi nousee sisäisen motivaation merkitys. (Martela 2014; Jarenko & Martela 2015).

Blogin kirjoittaja Aino Korhonen on harjoittelija Palkeiden henkilöstöyksikössä, Osaamisen palveluissa.

 

Lähteet ja lisälukemistoa: 
Martela, F. 2014.  Itseohjautuvuusteoria – Eli onnellisen elämän kolme keskeisintä tekijää. Haettu osoitteesta: Frankmartela.fi 12.6.2020. 
Martela, F. & Jarenko, K. 2015. Draivi – voiko sisäistä motivaatiota johtaa? Alma Talent Oy.  
Ryan, R. M. & Deci, E. L. 2017. Self-determination theory: Basic psychological needs in motivation, development, and wellness. New York: The Guilford Press.
Seppälä, Piia & Hakanen, J. 2018. Työn voimavarat, vaatimukset ja niiden tuunaaminen. Teoksessa: Mäkikangas, A.,Mauno, S. & Feldt, T.(toim). 2018. Tykkää työstä: työhyvinvoinnin psykologiset perusteet. Jyväskylmä: PS-kustannus.

Korhonen Aino

Blogin kirjoittaja

Harjoittelija

Korhonen Aino,

puh. 02955 62473,

aino.korhonen@palkeet.fi