Into pinkeenä töissä

Minulla on ilo saada toimia esimiehenä työhönsä motivoituneessa palvelutiimissä, jossa koetaan vahvaa työn imua. Työn imu näkyy siinä, että tiimiläisten välillä vallitsee luottamus ja erilaisia mielipiteitä arvostetaan ja kuunnellaan. Työn imu tulee esille myös tiimin itseohjautuvuudessa ja muodollisen työroolin ylittävässä toiminnassa. Esimiehenä tärkein rooli on ollut selventää työntavoitteita, sparrata, raivata työnteon esteitä ja ehkä tärkein - pysyä pois tieltä, kun asiantuntijat työskentelevät 😊.

Työn imu tarkoittaa myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa työssä. Sitä kokeva työntekijä lähtee aamulla yleensä mielellään töihin, kokee työnsä mielekkääksi ja nauttii siitä. Työn imuun liittyy kolme hyvinvoinnin ulottuvuutta: tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen. Työn imu ei tarkoita, että työnteko on aina kivaa. Toisaalta työn imun kokeminen ei myöskään ole harvinaista, vaikka negatiiviset kokemukset yleensä korostuvat ja saavat paljon huomiota. Siinä missä virtauksenkokemus (Flow) on lyhytaikainen huippuelämys ja nautintoa tuottava pätevyyden tunne, työn imun ajatellaan olevan pysyvämpi tila, joka ei kohdistu yksinomaan tiettyyn tehtävään tai työhön. (Hakanen, 2005; Mäkikangas, Feldt & Kinnunen 2005)

Työn imusta kertovat tarmokkuuden ja omistautumisen tilat näkyvät työpaikan arjessa. Ollessaan ”työn imussa” työntekijä on energinen, innostunut ja ylpeä työstään. Työn imulla on myönteisiä vaikutuksia sosiaaliseen käyttäytymiseen vuorovaikutustilanteissa koska se heijastuu ystävälliseen, ja työkavereita huomioivaan käyttäytymiseen. Parhaimmillaan erilaisissa tiimitöissä on mahdollisuus myönteiseen työhyvinvoinnin kierteeseen: motivoivat ja innostavat työt edistävät työn imua, mikä lisää positiivista käyttäytymistä työyhteisössä. Sanonta ”tunteet tarttuvat” ei siis ole ihan tuulesta tempaistu.

Uskon vahvasti, että työn imun syntymistä edesauttaa, kun työntekijät saavat vastuuta ja vapautta suorittaa tehtävät itsenäisesti ja heihin luotetaan. Työryhmä tai tiimi, jossa koetaan työn imua, työskentelee päämäärätietoisesti, innostuneesti, hyvän hengen vallitessa ja ryhmä jakaa koko ajan tietonsa ja näkökulmansa toisilleen. Tällaisessa ryhmässä käytetään kaikkien parhaita puolia mahdollisimman hyvin hyväksi niin, että kaikki saavat loistaa.

Blogin kirjoittaja Mari Eerikäinen toimii palvelupäällikkönä Palkeiden henkilöstöyksikössä, Osaamisen palveluissa.

Tässä blogissa on käytetty pääasiallisina lähteinä seuraavia, tutustuttavaksi suositeltavia teoksia:
Hakanen, J. 2005. Työuupumuksesta työn imuun: työhyvinvointitutkimuksen ytimessä ja reuna-alueilla
Juuti, P. 2013. Jaetun johtajuuden taito
Kinnunen, U., Feldt, T. Ja Mauno, S (toim.) Työ leipälajina. Työhyvinvoinnin psykologiset perusteet