Skip to main content

Kolmesataakuusikymmentä

26.03.2020 | Eerikäinen Mari | Blogi, Etusivun nosto, Palkeet, Uudistuva työ, Yhdessä kehittäen

Luin jokin aika sitten Ahosen ja Lohtaja-Ahosen (2011) kirjan ”Palaute kuuluu kaikille”, jossa todettiin, että palaute on lahja. Törmäsin samaan lausahdukseen uudelleen pari viikkoa sitten eräässä koulutuksessa ja asia jäi samalla soimaan päähäni. Sillä niinhän se on, että hyvin annettu palaute on todellakin lahja vastaanottajalleen. Lahjansaaja voi tämän jälkeen itse päättää, mitä lahjallaan tekee, eli alkaako hän esimerkiksi vahvistamaan hyviä toimintatapoja palautteen perusteella tai tarvittaessa korjaamaan niitä.

Esimiehinä kannustamme työntekijöitä paljon siihen, että myös heidän tulisi rohkeasti antaa palautetta esimiehelleen ja näin auttaa omaa esimiestään onnistumaan tehtävässään. Jotta esimiehet voivat kehittyä päätehtävässään, johtamisessa, on tärkeää, että myös he saavat työntekijöiltään johtamistaan koskevaa palautetta suoraan ja säännöllisesti. Ilman palautetta esimies ei voi tietää, onko onnistunut tehtävässään, vaikka itsearvioinnin pohjalta voisikin niin olettaa tapahtuneen. Palautteen avulla esimies pystyy muuttamaan toimintaansa ja vastaamaan työntekijöiden tarpeisiin niin kuin he haluavat, vaihtoehtona sille, mitä hän puhtaasti olettaa heidän haluavan. Joskus ylin johto voi olla autuaan tietämätön työyhteisön todellisesta tilanteesta ja onnistumisen esteistä, koska monet onnistumisista ja ongelmista ovat vain työntekijöiden tiedossa, mikä pätee varsinkin johtamista tai käytännön työtä asiakkaiden kanssa koskettaviin asioihin.

”Ei se oo aina niin helppoo”
Kauniista aikomuksista huolimatta voi joskus olla vaikeaa antaa esimiehelle tai johdolle henkilökohtaisesti palautetta, varsinkin jos se on korjaavaksi tarkoitettua. Tästä syystä vapaamuotoiseen palautteeseen perustuva toiminta ei korvaa hyvin suunniteltuja ja toteutettuja palautekyselyitä. Valtionhallinnossa meillä on jo vuosia ollut käytössä VMbaro – valtion henkilöstötutkimus, jolla organisaatiot voivat mitata ja seurata henkilöstönsä työtyytyväisyyttä, lähiesimiestensä johtamistyötä ja sen onnistumista sekä valtion palkkausjärjestelmän toimivuutta käytännössä. Esimiesten arvioinnissa VMbaron rinnalla kannattaa hyödyntää 360-arviointia. 360-arvioinnissa esimies saa henkilökohtaisempaa palautetta omalta esimieheltä, kollegoilta ja yhteistyötahoilta, joiden lisäksi tärkeänä osana esimies tekee myös itsearvioinnin. Henkilötason 360-esimiesarviointia voidaan hyödyntää esimiehen yksilöllisen kehittymisen tukena paremmin kuin VMbaroa, joka antaa hyvää tietoa puolestaan organisaatiotasolla tapahtuvasta johtamisesta. 360-arvioinnissa sparrauskeskusteluilla on tärkeä rooli tulosten tulkitsemisessa. Sparraaja voi olla omasta organisaatiosta tähän tehtävään koulutettu henkilö tai ulkopuolinen sparraaja. Kerran tehty 360-arviointi ei ole ketään autuaaksi tekevä, koska arviointi on sen laadintahetken tilannearvio, johon vaikuttaa kyselyn ajankohta ja organisaatiossa meneillään olevat asiat, uudistukset, prosesseihin ja toimintaan vaikuttavat kehitysohjelmat ja -projektit jne. Meidän tulisikin uskaltaa asettaa kysymys: ”Onko nykyistä kyselykäytäntöä tarpeen keventää, jotta kyselyitä olisi mahdollista toteuttaa useampia, jolloin siitä olisi enemmän tukea juuri organisaatioon ja sen toimintaan liittyvien kehitystarpeiden luotettavaan arviointiin jatkuvan muutoksen keskellä.”

Esimiesten 360-arvioinnit Osaavalla
Vuosina 2019–2020 valtionhallinnossa otetaan käyttöön SAP SuccessFactors. Valtionhallinnossa kokonaisuudesta käytetään nimeä Osaava. Osaava tukee tavoitteiden johtamiseen, henkilöstön kehittymiseen, osaamisen hallintaan, esimiestyössä kehittymiseen ja mentoroinnin hyödyntämiseen liittyviä toiminnallisia prosesseja. Osaavassa on mahdollista toteuttaa esimiesten 360-arviointeja valtion yhteisellä kysymyspatteristolla. Olemme tunnistaneet tarpeen tehdä kohdennetut kysymykset myös asiantuntijatyön tueksi muillekin avainhenkilöille kuin lähiesimiestyötä tekeville. Kuten muutakin kehittämistä Palkeissa, myös tätä 360-liittyvää kehitystyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä Palkeiden asiakkaiden kanssa tulevina vuosina.

Blogin kirjoittaja Mari Eerikäinen toimii palvelupäällikkönä Palkeiden Osaamisen palveluissa.

Eerikäinen Mari

Blogin kirjoittaja

Palvelupäällikkö, osaamisen hallinta ja koulutuspalvelut

Eerikäinen Mari,

puh. 02955 62473,

mari.eerikainen(at)palkeet.fi