Skip to main content

Vastuu uudistumisesta

Työvälineet kunnossa tulevaisuudessakin

Kehittäminen ja vastuullinen järjestelmäomistajuus varmistavat, että asiakkailla ja palvelutuotannolla on tulevaisuudessakin käytössä tarkoituksenmukaisimmat tavat tehdä työtä. Valtionhallinnon uudistuvat rakenteet, henkilöstön määrän lasku ja asiakkaiden tarpeet otetaan huomioon tulevaisuuden investointeja suunniteltaessa ja toteutettaessa. Tiedon hyödyntäminen uusien palvelujen pohjana sekä teknologioiden hyvä yhteentoimivuus ovat ajankohtaisimmat kehittämisen strategisen tason tavoitteet.

Aidosti yhteiset ratkaisut käyttöön

Koko valtionhallinnon kattavilla uudistuksilla yhdenmukaistetaan ja tehostetaan toimintaa sekä lisätään läpinäkyvyyttä. Uudistuksissa asiakkaiden, Palkeiden, Valtiokonttorin ja valtiovarainministeriön yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää.

Yksi ajankohtaisista uudistuksista on hankintojen digitalisointi. Osana sitä kaikki virastot käyttävät sähköiseen tilaamiseen ja laskujen käsittelyyn Handi-palvelua vuoden 2020 alkuun mennessä. Puolessatoista vuodessa toteutetaan yhdessä yli 60 käyttöönottoprojektia.

Muita mittavia kehityshankkeita ovat eKieku, joka tarjoaa virkamiehille ja esimiehille selkeän käyttöliittymän tuttuihin, useimmin käytettäviin Kieku-palveluihin sekä vuonna 2019 käyttöön otettava osaamisen ja henkilöstön kehittämisen Osaava-palvelu.

Palkeet on ollut edelläkävijä automaation ja ohjelmistorobotiikan hyödyntämisessä talous- ja henkilöstöhallinnon prosesseissa ja tavoitteena on edelleen automatisoida mahdollisimman laajoja työkokonaisuuksia. Verkostoyhteistyö tekoälyn hyödyntäiseksi asiakaspalvelussa jatkuu Valtorin kanssa.

Kehittyvät järjestelmät kuvana

Kieku uudistuu

Kieku-kokonaisuutta kehitetään edelleen. Vuonna 2018 uudistettiin tietovaranto SAP Hana -teknologia-alustalle ja aloitettiin uuden raportointivälineen eli Business Objects -ohjelmiston käyttöönotto.

Versiopäivityksissä toteutettiin vuonna 2018 yhteensä 82 muutosta Kieku-toimintakokonaisuuteen, näistä lähes puolet HR-työvälineisiin ja noin 12 prosenttia taloushallinnon työvälineisiin. Loput 40 prosenttia olivat asiakaskohtaisia tai integraatioihin liittyviä muutoksia.